Paimensukuisiksi lapinkoiriksi kutsutaan niitä lapinkoirarekisterissä olevia koiria, jotka polveutuvat Suomen, Norjan ja Ruotsin poronhoitoalueilta kootuista, tunnettuihin työkoirasukuihin kuuluvista koirista. Näissä koirissa on pyritty säilyttämään Tunturi-Lapin vanhan paimenkoiran olemus, sen tyyppi, rakenne ja luonne. Tämän koirakannan suojelemiseksi perustettiin vuonna 1981 Paimensukuisen lapinkoiran seura ry.

 

Ulkonäöltään paimensukuinen lapinkoira on pitkärunkoinen, matalaryhtinen ja sen hännänkantotapa vaihtelee liikkeiden ja mielialojen mukaan. Sillä on työkoiran hyvinkulmautuneet raajat ja sen liikkeissä on notkeutta ja vauhtia.

Paimensukuisuros Liehkun Eka Aikoihin

Paimensukuisen lapinkoiran kanssa on saatu säilymään lähes kaikki koiran värit: riista, musta-valkoinen, mustan kaikki sävyt vaalein ja/tai ruskein merkein, parkinväri eri vivahteissa, savunväri, kermanväri, keltainen ja erilaiset raidat.

 

Paimensukuinen lapinkoira on hyvän tahtoinen, ihmisen parasystävä. Se oppii helposti uutta, jos se kokee sen mieleisekseen ja sillä on hyvä motivaatio. Se on hyväntuulinen ja vilkas, ollen samalla rauhallinen. Se kaipaa ihmisen läheisyyttä, eikä jää yksin pihan perälle.

 

Koiria on vieläkin käytössä alkuperäisessä työssään, paimenena. Maatiloilla niitä käytetään karjan kuljetukseen ja jotkut ovat poropaimeninakin.